On se hommaa. On se jumalauta vaikiaa hommaa. 
Miten sitä alkuhuumassa vääntää tuhansia sanoja ja sitte jumittuu kuukaudeksi?
Ainua mitä saa kirjotettua nytten on että ''ja/tai/kunnes''. 

Tuntuu jotenki, että on mukava kirjottaa vähän sarkastisesti sävytettyä melankoliaa vaikka sosiaalisen mediaan. Mutta ootahan ko pittää saaha tekstiä kirjaan. Hipit tanssii pään sisällä, ei paljon näy ahistus kirjasa. Enkä tiiä ees miten sitä on niin heleppo ja mukava kirjottaa, ko itte ei oo ahistunu. Varmaankaan.

Pitäsköhän se aukassa omana blogina se kirja? Jos pätkissä laittelis tulemaan. Ehkä siittä joku ossais kysyäki että ''miten se nyt tolleen? Voitko selittää''. Saattas edetäkki. 

En tiiä. Ylipäätään tämäki blogivouhotuski oli alusa mahtavaa ja sitte hiipu. Mutta eikö alkoholismiki ole ensin hauskaa, sitte siitä tulee työtä.